Arktis 2016 - Talvileirin tunnelmia

Leirisää oli, sanotaanko, täydellinen.
Pidimme joka aamu lipunnoston. Tarpojat olivat lipunnostajina.
Inkoon Samoilijoiden ensimmäinen (ainakin allekirjoittaneen partioaikana, ts. aika pitkään aikaan) talvileiri Arktis 2016 järjestettiin hiihtoloman alussa 20.-23. helmikuuta Inkoon Kavalahdessa. Vaikka merkit etukäteen kovasti näyttivätkin toisin, saimme kuin saimmekin leirin ajaksi komean talvisään runsaine lumisateineen ja suojakeleineen.
Me jaksettiin pyörittää näääin iso lumipallo!
Isosta lumipallosta saa tehtyä vaikka sohvan.

Leirin ensimmäinen päivä oli täynnä leirin rakentamista. Oli teltan pystytystä, tiskilinjaston rakentamista, leiriporttia (RIP) ja muuta leirin kannalta tarpeellista pystytettävää. Välissä ehdittiin tietysti myös laskea mäkeä. Leirinjohtajan 20 vuotta vanha Stiga oli ainakin kovassa käytössä... Toki rakenteluun sisältyi myös ihan huvin ja urheilun vuoksi lumesta rakentamista.

Lunta voi kasata myös oman hatun päälle, vai mitenkä se meni?
Suojalumesta sai kätevästi tehtyä myös hyppyrin.
Aikamoinen ilmalento!
Runsas osa ajasta kuluikin erilaisten lumirakennelmien parissa. Suojalumessa saa helposti pyöriteltyä pienestä lumipallosta niin ison kuin haluaa. Tai no, ainakin niin ison kun jaksaa työntää. Rakensimme yhdessä lumilinnan, ja nousipa Kavalahteen myös muutama lumiukko. Myös leiriportin pystytimme, mutta se meni ja romahti eikä selvinnyt leirin loppuun asti...
Leiriportti työn alla.
Rakennuspäällikkö ohjeistaa lumilinnan rakentamisessa.

Leiri alkoikin varsinaisesti täysillä vasta leirin toisena päivänä, kun myös sudenpennut liittyivät vahvuuteemme. Toisen leiripäivän, sunnuntain, ohjelma oli täyteen pakattu monenmoista tekemistä. Lämmittelimme tietysti yhteisillä leikeillä, mm. hankifutiksella jossa käytettiin jumppapalloa pelivälineenä.

Ulkona touhuamisen jälkeen maistuu lämmin kaakao.
Lounaan jälkeen leiriläiset suuntasivat haikille, eli tehtävärasteja sisältävälle suunnistukselle leirialueen ulkopuolelle. Aloitusrastilla askarreltiin omat naskalit siltä varalta, jos vaikka vahingossa sattuisi putoamaan jäihin (onneksi kukaan ei pudonnut). Haikin rasteilla leiriläiset pääsivät kartuttamaan ja koettelemaan taitojaan mm. luonnontuntemuksen ja jokamiehenoikeuksien saralla.



Trangia bolognese työn alla.
Sunnuntain päivällisen saivatkin leiriläiset tehdä itse Trangia-retkikeittimillä. Haikin viimeisellä rastilla oli tehtävänä valmistaa vartiolle maukas bolognese-kastike tarjolla olevista ainesosista. Hyvän, itse tehdyn ruoan jälkeen maistuikin sauna ja pian oltiinkin valmiita käymään taas nukkumaan teltan lämpöön.




Onhan siinä kirjoitusvirhe, mutta ajatus on tärkein!
Vesivärein koristeltu lumihevonen esittelyssä.
Tässä on käytetty luonnon antimia tuomaan lumiukolle uusia ulottuvuuksia!
Lohikäärmeleikissä jonon etupää jahtaa toisen jonon takapäätä.
"Omenat puussa, omenat suussa!"

Maanantai, kolmas leiripäivä. Heti aamusta saimme pari vierailijaa Heimgårdin vastaanottokeskuksesta. Heidän kanssaan aika kului erilaisten ulkoleikkien parissa. Kokeilimme myös lumimaalausta vesivärein.

Omenat puussa -leikissä voittaa pisimpään puussa pysynyt.








Kolmas leiripäivä jatkui leirin nimen mukaisissa tunnelmissa Arktis-luontopolulla. Matkan varrella leiriläiset törmäsivät ympäristöaiheisiin tehtäviin ja tietoiskuihin. Leiriläiset saivat sitten vielä lähteä tarkistamaan, muistuivatko edellispäivän haikin rasteilla harjoitellut eläinten jäljet mieleen. Paksu lumihanki peitti maan, ja ei tarvinnut lähteä kauaskaan, kun näki jo jäniksen jäljet... vai olikohan se ketun?




Itse tehdyt jauhelihapihvit ja perunamuusi kastikkeineen taisi olla leirin suosituin ruoka.
Iltanuotiolla jokainen sytytti oman kynttilän.
Iltanuotiolla on tunnelmaa...
Onnistunut tikkupulla vaatii kärsivällisyyttä.
Viimeinen leiri-ilta huipentuu perinteisesti suureen iltanuotioon. Arktis 2016 ei ollut poikkeus. Leiriläiset kulkivat läpi heijastinradan hiljentymään hetkeksi kynttilöiden ja nuotion loimun ääreen. Sitten taas saunottiin. Ja nuotion hiipuessa hiillokseksi oli tietysti täydellinen aika paistaa tikkupullia!

Tiistai. Viimeinen leiriaamu valkeni kirkkaana, kun aurinko päätti viimeinkin paljastaa itsensä pilvien takaa. Kauniista säästä ei kuitenkaan juuri ehditty nauttia, sillä oli leirin purkamisen aika. Joko se loppui? Leiristä jäi kuitenkin (toivottavasti) paljon muistoja mieleen. Ainakin leirin päätösnuotiolla makkaranpaiston ääressä kaikki vaikuttivat tykänneen leiristä. Uskokaa tai älkää, enemmistö nosti leirin kohokohdaksi tiskaamisen! Asiaan tuskin millään tavalla vaikutti tiskauspaikalta löytynyt radio, jolla sai tiskaamiseen uutta rytmiä...



Tältä näytti viimeisenä aamuna juuri teltasta noustessa: Aurinkohan se siellä!
Tiskatut astiat toimivat myös rumpuina!


Teksti: Iiro Auvinen
Kuvat: Iiro Auvinen ja Tiina Alapeteri-Ojanperä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Makkara '17 (17.-19.3.2017)

Partiopoukaman valloitus

Tunnelmia Liekki 2016 -vaellukselta