Makkara '17 (17.-19.3.2017)

Retkikohde näkyvissä!
(kuva: Pekka Leinonen)

Vuosi 2017 on suuri juhlavuosi, sillä Inkoon Samoilijat täyttää 50 ja Suomi 100 vuotta. Juhlavuoden teemana partiolaisilla on lähteä yhdessä metsään, ja näinhän me teimme. InkSiläistä perinnettä kunnioittaaksemme järjestimme taasen Makkara-kevätretken koko lippukunnan voimin. Tällä kertaa kohteena oli Nuuksio ja retken teemana suomalainen kansanperinne ja -uskomukset.

Tukikohtanamme toiminut Korvenkolkka sijaitsi nimensä mukaisessa paikassa.
(kuva: Ige)

Retki alkoi perjantaina 17. maaliskuuta, kun retkeläiset kokoontuivat kololle Inkooseen. Eipä aikaakaan, kun sekä yhteiset että henkilökohtaiset vehkeet oli pakattu autoihin ja peräkärryihin. Matka kohti Nuuksion metsiä saattoi alkaa. Osin peilijään peittämiä teitä pitkin selvisimme viimein kohteeseemme Nuuksioon. Retken ajan tukikohtanamme toimi Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kämppä nimeltään Korvenkolkka. Viereisissä kämpissä oli viikonloppuna myös muita partiolaisia, joten emme olleet yksin!

Ensimmäisen yön nukuimme tietenkin puolijoukkueteltassa kamiinan lämmössä. Kamiinan lämmittämisestä huolehtivat kipinämikot vuorotellen.
(kuva: Pekka Leinonen)

Pimeä laskeutuu tähän aikaan vuodesta aikaisin, joten valoista aikaa ei ollut hukattavaksi. Siispä tartuimme tuumasta toimeen: telttapaikka piti raivata lumesta, kämpän takka piti sytyttää ja puitakin piti hakata. Johtajille jäi tehtäväksi löytää muutama iso kivi kamiinan jalustaksi. Näitä metsästettiin ympäri leirialuetta ja viimeinen löydettiinkin ulkohuussin alta, jonne rohkea Mikko ryömi kiveä hakemaan. Onneksi ei alkanut "satamaan"...

Öisessä teltassa väriä tuo makuupussien sateenkaari.
(kuva: Pekka Leinonen)
Kamiina lämmittää.
(kuva: Pekka Leinonen)

Ensimmäinen yö teltassa kamiinan lämmössä latasi akkumme lauantaihin, joka oli täynnä ohjelmaa. Aamupuuron täyttämät retkeläiset saivat kuulla aarnista, joka vartioi aarnihautaan kätkettyä aarretta. Aarni väistyisi aarteen tieltä vain tietyllä loitsulla, jonka osat löytyivät metsän uumenissa asustavilta haltijaväen edustajilta: tontuilta, maahisilta jne. Haltijaväki ei kuitenkaan luopunut loitsun palasista ilmaiseksi, vaan heille täytyi suorittaa erilaisia tehtäviä... näin ollen retkeläiset jakautuivat vartioihin ja suuntasivat haltijaväen rasteille.

Myllytonttu oli jäänyt ilman kotia, joten hänelle täytyi rakentaa tilapäismajoite annetuista tarvikkeista.
(kuva: Mikko Lehto)
Maja valmis. Kyllä kelpaa myllytontun nyt asua!
(kuva: Mikko Lehto)
Jos maja ei onnistu, voihan tonttu kääriytyä avaruushuopaan!
(kuva: Mikko Lehto)
Täyden varustelun majoite: sänky, tuoli ja värmereflekterare™
Myllytontusta tulee kiinteistömoguli Tronald Dump...
(kuva: Mikko Lehto)
Aarnihaudan uumenista paljastui viimein retkimerkit huiviin solmittaviksi sekä vartiokohtainen tuli, jota tarvittiin päivällisen tekoon. Päivälliseksi vartiot valimistivat itse itselleen Trangioilla lihapullia ja keittivät kaveriksi rakettispagettia. Lihapullien pyörittely ja kypsäksi paistaminen tuotti haasteita, mutta kaikki saivat lopulta syödäkseen.

Huiviin solmittava haavanlehti, joka paljastui aarnihaudan uumenista
(kuva: Mia Fast)

Ruokaa odotellessa...
(kuva: Ida Hiillos)

Tässä näyttää jo valmistuvan ihan lihapullien näköistä ruokaa!
(kuva: Ida Hiillos)

Nuotio lämmittää ruoantekijää.
(kuva: Ida Hiillos)


Johtajat ovat tässä näköjään ihan pihalla... onneksi ruoantekijät tietävät, mitä tekevät.
(kuva: Pekka Leinonen)

Ruoka maistuu!
(kuvat: Ida Hiillos)

Trangian käyttö on tarkkaa puuhaa.
(kuva: Ige)
Päivällisen jälkeen leiri jakautui kahtia: sudenpennut ja seikkailijat jäivät leiriin, kun taas tarpojat lähtivät itse suunnittelemalleen tulivuori.fi-minivaellukselle. Leirissä illan ohjelmaan kuului saunomista, suojeluseläintaulujen askartelua ja tietenkin lettukestit. Tarpojat tarpoivat jäisillä poluilla ja poikkesivat muutamalla rastilla, joilla opeteltiin ja testattiin taitoja mm. jäistä pelastautumisen, hypotermiaensiavun ja hätämajoitteen rakentamisen osalta.

Tässä syntyy taideteoksia suojeluseläimistä...
(kuva: Ida Hiillos)
Valmiita taideteoksia tunnelmavalossa. Nyt on päheitä!
(kuva: Mia Fast)

Tehokasta letunpaistoa kahdella pannulla samaan aikaan, vau!
(kuva: Mikko Lehto)

Tarpojien tie päätyi yösijaksi suunnitellulle Holma-Saarijärven kiintolaavulle, jossa olikin yllätykseksemme jo muita yöpyjiä. Ei se mitään, tytöt mahtuivat kuitenkin laavuun nukkumaan kun pojat päättivät rakentaa yösijat itselleen viereiseen halkovajaan. Mutta mites johtajat? Luovuus on ratkaisu! Onneksi mukana oli hätämajoiterastia varten pari pressua, joista johtajatkin pääsivät rakentamaan oman tilapäismajoitteensa kahden puun väliin. Tunnelma pressujen välissä oli tiivis ja lämmin...

Tilapäismajoite, vaihe 1: vedä naru puiden väliin noin metrin korkeuteen.
(kuva: Ige)
Tilapäismajoite, vaihe 2: vedä pressu narun yli, aseta helmojen päälle painot ja majoittaudu sisään.
(kuva: Ige)


Viimeinen retkiaamu sunnuntaina valkeni ja oli aika siivota leiri, pakata kamat ja lähteä matkaan. Ennen retken päättämistä suuntasimme vielä vieressä sijainneeseen Suomen luontokeskus Haltiaan kierrokselle luontonäyttelyissä. Tarpojat tulivat suoraan laavulta ja leirissä yöpyneet sudenpennut ja seikkailijat tulivat luontopolkua pitkin. Polulla oli matkatehtävinä lahjoja metsän väelle mm. päivän hyvän työn toteuttamista ja ystävyydensolmun opettelua.

Tarpojien aamupala Holma-Saarijärven laavulla: kananmunia ja pekonia!
(kuva: Ige)
Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt...
(kuva: Ida Hiillos)
(kuva: Mia Fast)

 Kaikkien selviydyttyä Haltialle ja sieltä ulos oli aika sanoa kiitos ja näkemiin. Kaikki tuntuivat pitäneen retkestä paljon, kuka mistäkin osuudesta. Syksyllä sitten taas retkeilemään!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Partio alkaa taas elokuussa!

Leirivehkeiden pakkaus 101

Kevään ensiseikkailut Kopparnäsissä