Retkitaitoja ja rentoutumista Kopparnäsissä

Perjantaina 10.10. lähtivät lippukuntamme kokeneemmat seikkailijat Supermursut kohti syksyistä Kopparnäsiä, joka on paikkana muodostunut tutuksi varmasti lähes jokaiselle inkoolaiselle partiolaiselle. Oli aika seikkailijajoukkueidemme yhteisen Ruska-syysretken. Perjantai oli alkanut pilvisenä ja sateisena, mutta juuri sopivasti sateet heltyivät saavuttuamme retkipaikalle. Kosteudesta emme välittäneet, vaan ryhdyimme reippaasti toimeen ja ehdimme jopa vähän leikitelläkin välissä.

Perjantai-ilta Kopparnäsissä kului leirin pystyttämiseen. Puolijoukkueteltan pystytys tarjoaa aina haasteita, eikä maastokaan ole aina täydellinen. Hyvä telttapaikka kuitenkin löytyi ja lopulta lujan yhteistyön tuloksena teltta saatiin pystyyn eikä tarvinnut nukkua taivasalla.

Lauantaiaamuna myös nuoremmat seikkailijat, Superpossut, saapuivat paikalle. Päivä käynnistyi tärkeiden retkitaitojen opettelulla ja kertauksella. Superpossut saivat kokeilla erilaisia sahoja, puukkoja ja kirveitä johtajien opastaessa oikeaan tekniikkaan ja turvallisuusohjeisiin. Opimme, että hyvällä tekniikalla jopa tylsälläkin työkalulla saa hyvää jälkeä! Kokeneemmat Supermursut kertasivat soveltaen suunnistustaitojaan. Niiden olikin oltava hyvässä terässä iltaa varten...

Eksperimentaalisen keittolounaan jälkeen oli aika kerrata ja opetella kaikille tärkeitä ensiaputaitoja. Supermursuille monet taidot muistuivat nopeasti mieleen, mutta nuoremmille seikkailijoille oli tarjolla uutta opeteltavaa. Nyt kun kaikki osasivat ensiavun, oli hyvä aika lähteä suorittamaan esterataa. Ylitystä ja alitusta, tasapainottelua sekä luottamusta mitattiin luontoon rakennetulla radalla.

Kaiken opettelun ja kertauksen välissä ehdittiin myös tutkia luontoa; etenkin metsästä mereen virtaava puro oli suuren kiinnostuksen kohteena. Monenmoiset leikitkin ehdimme kokea: perinteinen kaunotar & hirviö, kirkonrotta ja retken suosikiksi muodostunut norjalainen sosialisoitumisleikki, jossa seisotaan piirissä ja yritetään saada kanssapelaajien jalat solmuun niin, että he kaatuvat pois pelistä.

Lauantain kruunasi Benkun illalla paistamat letut. Niiden täyttäminä oli hyvä viimein suunnata kohti yöpuuta... vai oliko? Ainakin Superpossujen osalta. Kokeneemmat seikkailijat nimittäin saivat vielä lähteä säkkipimeään luontoon yösuunnistukselle. Monia taisi jännittää ennen lähtöä, mutta jälkeenpäin suunnistus oli monen mielestä retken kohokohta.

Sunnuntain valjetessa oli hyvin nukutun yön jälkeen ja maittavan aamupuuron täyttäminä aika vielä huoltaa retken varusteita. Vaikka yöt olivat lämpimät emmekä niitä tarvinneet, kamiinat tarvitsivat puhdistusta. Myös kamiinan kokoamista saimme harjoitella, ja rautaisen yhteistyön tuloksena viimeinenkin pala saatiin piipun nokkaan. Loppuun vielä leikkiä ja oli aika lähteä kotiin muutamaa muistoa ja taitoa rikkaampana.

Teksti ja kuvat: Iiro Auvinen