Partiopoukaman valloitus
Koko lippukunnan yhteinen perinteinen kevätretki Makkara '14 järjestettiin tänä vuonna Porvoon Partiopoukamassa 4.-6.4. Uudenmaan Partiopiirin kevätkokouksessa 2013 saimme ilmaisen viikonlopun Partiopoukamassa kunnianosoituksena huikeasta jäsenmäärän kasvusta! Retken osallistujamäärästäkin sen pystyi huomaamaan, yhteensä 44 lasta ja aikuista. Kyseessä oli siis ennätysretki! Ohjelmaa oli järjestetty jokaiselle ikäkaudelle erikseen unohtamatta yhteisiä leikkihetkiä ja iltanuotiota. Alta voit lukea mitä sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat kokivat retkellä.
Makkara -retkeläiset yhteiskuvassa sunnuntaiaamuna. Kuva: Risto Vehmas |
****
Sudenpentulauma Sudet osallistui Makkara retkelle 15 pennun voimin. Lauantai valkeni aurinkoisena ja lipunnoston sekä aamupuuron jälkeen oli ohjelmassa A-pukin rakentaminen kahdessa joukkueessa. Valmiit A-pukit testattiin ojan ylityksessä ja hienosti ne toimivatkin.
A-pukki testauksessa. Kuva: Risto Vehmas |
Lipunnosto. Kuva: Risto Vehmas |
Lankkusuksien rakentelua. Kuva: Risto Vehmas |
Saunan jälkeen kaikki kokoontuivat yhteiselle iltanuotiolle, jonka ohjelman tarpojatytöt olivat suunnitelleet. Laulua, leikkiä ja makkaraa, niistä on hyvä iltanuotio tehty! Ilta päättyi suureen sisaruspiiriin ja hyvän yön toivotuksiin. Iltanuotiolta siirryttiin kynttiläpolun kautta omille nukkumapaikoille. Pienessä hetkessä kaikki sudenpennut olivat kömpineet makuupusseihin ja tasainen tuhina alkoi.
Syty nuotio, pala nuotio, lämmitä ja valaise meitä! Kuva: Risto Vehmas |
"Oikea tie onneen on muiden ihmisten onnelliseksi tekeminen." -B-P Kuva: Risto Vehmas |
*****
Seikkailijajoukkue Supermursut osallistuivat Makkaralle 9 hengen voimin ja tarpojavartio Mahtavammat Möröt 5-henkisenä. Lauantaiaamu alkoikin sillä, kun nämä 14 partiolaista jättivät pääleirin ja suuntasivat Benkun ja Iiron opastamina Partiopoukaman korpeen Mustamakkara Survival -ohjelman merkeissä. Tarkoituksena oli, että seuraavan vuorokauden ajan selviydytään täysin luonnossa.
kuva: Iiro Auvinen
Tärkeintähän on tietysti saada aikaan suoja, jonkinlainen majoite. Ohjelma alkoikin puurankojen sekä kuusenoksien keräyksellä. Niistä oli tarkoitus rakentaa seuraavan yön makuupaikka: laavu. Ja nyt emme puhu kankaisesta laavusta, vaan täysin (tai ainakin melkein) luonnon materiaaleista valmistetusta laavusta. Haastetta lisätäksemme rakensimme sen tietenkin avokalliolle.
kuva: Iiro Auvinen
Kun laavun tukikehikko oli valmis, tuli kuusenoksien vuoro. Niillä peitimme osan laavusta veden- ja tuulenpitävästi, mutta koko laavun peittämiseen olisi tarvinnut kaataa toistakymmentä kuusta. Siispä tyydyimme pressuihin laavun loppupuoliskon osalta.
kuva: Risto Vehmas
Raskaan rakennusurakan jälkeen oli tietysti aika pitää vähän hauskaa. Seikkailijat osallistuivat rasti- ja köysiradalle ja tarpojat valmistelivat iltanuotio-ohjelmaa.
kuva: Iiro Auvinen
Tyytyväinen johtaja valmiin laavun edustalla.
kuva: Iiro Auvinen
*****
Sunnuntaina pienessä tihkusateessa nostimme lipun vielä kerran salkoon. Omien varusteiden pakkaamisen jälkeen koko retkialue ja kämpät siivottiin yhteisvoimin. Ennen kotiinlähtöä ehdittiin vielä hiihtää lankkusuksilla, leikkiä yhdessä mm. kirkonrottaa sekä kaunotarta ja hirviötä ja nauttia maukkaasta lounaasta.
Hirviö jahtaa kaunotarta. Kuva: Risto Vehmas |
Sudaripojat hiihtämässä, vasen, oikea, vasen.. Kuva: Risto Vehmas |
...ja miten sitten kävikään. Kuva: Risto Vehmas |
Teksti: Tiina Alapeteri ja Iiro Auvinen
Kommentit
Lähetä kommentti